LABRADORINNOUTAJIEN LUONNETILANNE SUOMESSA

Opinnäytetyö
Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto
Kannuksen yksikkö
Essi Häikiö
12.5.2008
|
|
Päivämäärä
|
Julkaisun laji |
|
|
Tekijä(t) Essi Häikiö |
|||
|
Nimeke Labradorinnoutajien luonnetilanne Suomessa
|
|||
|
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni
tavoitteena oli kartoittaa labradorinnoutajien luonnetilannetta Suomessa
luonne- ja käytösongelmakyselyn perusteella sekä tutkimalla hiukan rodun
luonnetestihistoriaa. Olen myös yrittänyt pohtia, mitä luonteiden
parantamiseksi tulisi tehdä. Tekemäni kyselyn vastausten lisäksi olen
käyttänyt aineistoina koira-aiheisia internet sivuja, – lehtiä sekä –
kirjoja. Työni on tekstein, taulukoin ja kuvin toteutettu.
|
|||
|
Avainsanat (Asiasanat)
labradorinnoutaja, luonne, luonnetesti, käytösongelma
|
|||
|
Ulkoasu
teksti
|
|||
|
Sivumäärä 28
|
Kieli |
||
|
Muita tietoja
|
|||
TOC \o "1-3" \f \h \z \u 1. JOHDANTO
2. ROTUMÄÄRITELMÄ JA MIELIKUVAT RODUSTA
2.2.1 Ominaispiirteet ja luonne
2.3 Mielikuvat labradorinnoutajasta
3. LABRADORINNOUTAJAT LUONNETESTISSÄ
3.1 Labradorinnoutajien luonnetestihistoria
3.2.2 Puolustushalu ja terävyys
3.2.7 Hermorakenne ja temperamentti
4.3.1 Aggressiivisuus ihmisiä kohtaan
4.3.2 Aggressiivisuus muita koiria kohtaan
4.3.6 ”Kuumuminen”/ keskittymiskyvyn puute
4.3.8 Yliseksuaalisuus/ hyvin dominoiva käytös
4.3 Omistajien kuvaukset koiriensa luonteista
4.4 Omistajien kiinnostus luonnetestiä kohtaan
1.
Johdanto
Kotoani on löytynyt labradorinnoutajia noin seitsemän vuoden ajan ja luonne on
se asia, josta olen rodussa erityisesti kiinnostunut. Olen kuitenkin huomannut,
että labradorinnoutajien luonnetta käsitteleviä suomenkielisiä artikkeleita ja
tutkimuksia on hyvin vähän tarjolla, vaikka kysyntää niille varmasti olisi
paljon. Esimerkiksi internetissä hyvin useat luonnetta käsittelevät tekstit
keskittyvät vain hehkuttamaan rodun helppoa koulutettavuutta ja iloisuutta,
vaikka labradorinnoutajaa harkitsevien pitäisi saada tietoa myös rodussa
esiintyvistä käytösongelmista. Melkeinpä ainoa paikka saada tietoa on noutajien
keskustelupalsta, josta labradorien omistajat hakevat apua koiriensa
käytösongelmiin. Toivon että opinnäytetyöstäni olisi edes hiukan apua ihmisille,
jotka etsivät informaatiota rodun luonteesta.
Tavoitteenani oli tehdä opinnäytetyö, josta käy jonkin verran ilmi rodun
tämänhetkinen luonnetilanne Suomessa: Halusin erityisesti tietää, mitkä
käytösongelmat ovat yleisimpiä. Opinnäytetyöni runkona on kysely labradorien
omistajille koskien koirien käytösongelmia ja omistajien kiinnostusta
luonnetestiä kohtaan. Olen myös tehnyt hiukan yhteenvetoa luonnetestatuista
labradorinnoutajista Suomessa sekä pohtinut tulevaisuudennäkymiä.
Jotta työni olisi täysin ymmärrettävissä, täytyy tuntea jonkin verran koira- ja
luonnetestitermistöä. Esimerkiksi luonnetestin kulusta ja sen arvioinnista en
kertonut yleisesti kovinkaan paljoa, koska kaikki se tieto on luettavissa
internetissä monella eri sivustolla.
2. Rotumääritelmä ja mielikuvat rodusta
2.1 Rotumääritelmästä TC "2.1
Rotumääritelmästä" \f C \l "1"
Ominaispiirteet: Hyväntuulinen ja
eloisa. Hyvä vainu, pehmeä ote riistasta, innokas uimari, sopeutuvainen,
uskollinen seuralainen..
Luonne: Älykäs, innokas,
tottelevainen ja yhteistyöhaluinen. Luonteeltaan ystävällinen, ei saa olla
hyökkäävä eikä arka. Labradorinnoutajakerho ry.
2.2 Tulkinta TC
"2.2
Tulkinta" \f C \l "1"
2.2.1 Ominaispiirteet ja luonne TC "2.2.1
Ominaispiirteet ja luonne" \f C \l "1"
Labradorinnoutajan tehtävänä metsästyskoirana on noutaa riistaa vedestä ja
maalta. Rakenteen lisäksi myös luonteen tulee soveltua tähän
käyttötarkoitukseen. Rodun tulee suhtautua ystävällisesti ja avoimesti niin
toisiin koiriin kuin ihmisiinkin. Aggressiivisuus ei ole sallittua missään
tilanteessa, ei edes urosten välillä. Myös arkuus on täysin epätoivottu piirre.
Ainoastaan pentujen ja nuorten koirien ujostelu vieraissa tilanteissa on
sallittua, jos koiran hermorakenne vaikuttaa muuten normaalilta.
Hysteerinen ylivilkkaus ei ole sama asia kuin rotumääritelmässä mainitut
hyväntuulisuus ja eloisuus: Ylivilkkaat koirat ovat vaikeita hallita
arkielämässä, ja tämä tulisi huomioida jalostuksessakin. Ylivilkkaan koiran
rinnalla tasapainoinen, rotumääritelmän mukainen labradori saattaa vaikuttaa
jopa vaisulta.
Labradorinnoutajan tulee siis olla toiminnanhaluinen (olematta yliaktiivinen),
avoin vieraita ihmisiä ja koiria kohtaan, iloinen sekä koiran tulee nopeasti
palautua stressaavista tilanteista. Rodulla terävyys ja puolustushalu eivät ole
hyväksyttäviä piirteitä. Labradorinnoutajakerho ry.
2.3 Mielikuvat labradorinnoutajasta TC "2.3
Mielikuvat labradorinnoutajasta" \f C \l "1"
Hyvin usein ihmisillä on mielikuva labradorinnoutajasta, joka ei päde rotuun
juuri ollenkaan. He pitävät labradoria ennen kaikkea tottelevaisena (oppii asiat
opettamatta) ja rauhallisena. Tähän mielikuvaan saattaa vaikuttaa se, ettei
rodussa esiintyvistä käytösongelmista juurikaan ole tietoa kirjallisuudessa ja
internetissä. Termistökin rotua käsittelevissä teksteissä on harhaanjohtavaa:
Yleensä keskitytään vain hehkuttamaan rodun ”miellyttämisenhalua” ja
ihmisystävällisyyttä. Uudelle omistajalle saattaakin tulla yllätyksenä, kun
pienestä suloisesta pennusta kasvaa lähes 40-kiloinen järkäle, joka on kaikkea
muuta kuin rauhallinen. Varsinkin urosten kanssa ongelmia yleensä ilmenee: Tuttu
näky tottelevaisuuskoulutuksissa on noin vuoden ikäinen labradoriuros, joka ei
ole juuri yhtään omistajansa hallinnassa. Koira on yleensä kiinnostunut vain
muista koirista ja mahdollisesti myös käyttäytyy aggressiivisesti näitä kohtaan.
Labradorin suuri suosio opaskoirana ja virkakoirana tullissa lisäävät tiettyjä
mielikuvia rodusta.
3. Labradorinnoutajat luonnetestissä
3.1 Labradorinnoutajien luonnetestihistoria TC "3.1
Labradorinnoutajien luonnetestihistoria" \f C \l "1"
Taulukko 1. 357 testattua labradorinnoutajaa vuosina 1991-2007
|
|
Urokset |
Nartut |
Yhteensä |
|
1991 |
1 |
0 |
1 |
|
1992 |
0 |
0 |
0 |
|
1993 |
0 |
1 |
1 |
|
1994 |
8 |
12 |
20 |
|
1995 |
6 |
5 |
11 |
|
1996 |
15 |
9 |
24 |
|
1997 |
16 |
4 |
20 |
|
1998 |
8 |
10 |
18 |
|
1999 |
6 |
6 |
12 |
|
2000 |
7 |
3 |
10 |
|
2001 |
3 |
7 |
10 |
|
2002 |
9 |
7 |
16 |
|
2003 |
16 |
13 |
28 |
|
2004 |
16 |
20 |
36 |
|
2005 |
14 |
12 |
26 |
|
2006 |
30 |
35 |
65 |
|
2007 |
22 |
37 |
59 |
|
Testattu yht. |
176 |
181 |
357 |
|
Jälkeläisiä |
30 |
77 |
117 |
Luonnetesti on tullut käyttöön Suomessa 1977 mutta tuloksia KoiraNet:istä on
vain vuodesta 1991 lähtien. Testin suosio on selvästi lisääntynyt vuodesta 1994
alkaen, 2000-luvulta lähtien testissä käyneiden koiramäärien lisääntyminen
johtuu luultavasti rodun suosion kasvamisesta Suomessa.
3.2 Rotuprofiili TC "3.2
Rotuprofiili" \f C \l "1"
3.2.1 Yleistä TC "3.2.1 Yleistä" \f C \l "1"
Rotuprofiili (kuva 1.) kuvaa luonnetestitulosten perusteella näkyviä luonteen
erikoispiirteitä labradorinnoutajilla. Yksittäisen koiran tuloksia
tarkastellessa tulee huomioida rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ja kannan
tämänhetkisen tilanteen mukainen oma luonnekuva.
Testituloksen loppupistemäärällä ei ole niinkään väliä, vaan eri osa-alueiden
tuloksilla. Osa-alueista saatuja pisteitä tulee verrata rodun ”ihanne” tulokseen
(mitkä pistemäärät eri osa-alueissa ovat ihanteellisia labradorinnoutajalle).
Lankinen, http://www.fortunecity.com/greenfield/bigmama/10/profiili.htm.
Rotuprofiilissa ei ole 2000-luvulla testattuja koiria, joten profiili saattaisi
nykyään olla aavistuksen verran erilainen.

Kuva 1. Rotuprofiili labradorinnoutajista. Lankinen,
http://www.fortunecity.com/greenfield/bigmama/10/360s.htm
Kuvassa sininen alue kuvaa kaikkien muiden rotujen keskiarvoa eri osa-alueissa,
keltainen alue taas kuvaa labradorinnoutajien poikkeamaa tästä kaikkien rotujen
keskiarvosta. Osa-alueet joissa keltainen on suurempi kuin sininen, rodun
ominaisuudet ovat keskimääräistä vahvempia. Jos päinvastoin keltainen alue on
pienempi kuin sininen, ominaisuus on heikompi.
3.2.2 Puolustushalu ja terävyys TC "3.2.2 Puolustushalu ja terävyys"
\f C \l "1"
Kuten kuvasta voidaan havaita, erityisesti terävyys ei ole vahva ominaisuus
labradorinnoutajilla, aivan kuten ei pidäkään olla. Vaikka puolustushalu onkin
keskiarvoa pienempi, on se kuitenkin kohtalainen verrattuna terävyyteen ja
siihen seikkaan, ettei labradorinnoutajan kuuluisi olla missään tilanteessa
puolustushaluinen.
3.2.3 Kovuus TC "3.2.3 Kovuus" \f C \l "1"
Kaaviosta päätellen rotu vaikuttaa suhteellisen kovalta mutta
luonnetestitietokantaa tutkiessa voi havaita, että koiria on testattu kovien
lisäksi myös melko paljon pehmeiksi. Käydessäni oman koirani kanssa
luonnetestissä vuonna 2006, tuomari Jorma Lankinen kertoi, että nykyään
luonteeltaan pehmeiden labradorien määrä luonnetestissä on lisääntynyt.
Toisaalta testissä käy myös todella kovia koiria, joiden pisteet yhdessä
pehmeiden koirien pisteiden kanssa nostavat rodun kovuutta verrattuna kaikkien
muiden rotujen keskiarvoon.
3.2.4 Toimintakyky TC "3.2.4 Toimintakyky" \f C \l "1"
Labradorin suuri suosio harrastus- ja virkakoirana edellyttää siltä
toimintakykyä. Toimintakykyyn vaikuttavat useat yksilön ominaisuudet kuten
temperamentti, kovuus, rohkeus, taisteluhalu, puolustushalu ym. (Johansson).
Toimintakyky on korrelaatiossa kovuuteen (toimintakyky edellyttää jonkinasteista
kovuutta), mikä osittain selittää rodun melko suuren toimintakyky tason
rotuprofiilissa. Toimintakyky on yksi tärkeimmistä testattavista
ominaisuuksista, joten on hyvä, että rodulla ei sen osalta tuntuisi olevan
ongelmaa.
3.2.5 Luoksepäästävyys TC "3.2.5 Luoksepäästävyys" \f C \l "1"
Luoksepäästävyys on rodulla keskimääräistä vahvempi ominaisuus rotuprofiilissa
aivan kuten pitääkin, sillä labradorinnoutajan tulee suhtautua ystävällisesti
vieraisiin ihmisiin. Luoksepäästävyys ja terävyys suhtautuvat toisiinsa
käänteisesti korkean terävyyden madaltaessa luoksepäästävyyttä.
3.2.6 Taisteluhalu TC "3.2.6 Taisteluhalu" \f C \l "1"
Labradorinnoutajilla taisteluhalu ei välttämättä ole havaittavissa vielä
erikoiskokeessa, jossa tuomari leikkii koiran kanssa, sillä usean koiran kanssa
vetoleikkejä ei ole ollenkaan aikaisemmin leikitty. Taisteluhalua mitataan
kuitenkin muissakin osasuorituksissa, esimerkiksi kelkkakokeessa.
3.2.7 Hermorakenne ja temperamentti TC "3.2.7 Hermorakenne ja
temperamentti" \f C \l "1"
Myös hermorakenteella ja temperamentilla on negatiivinen korrelaatio: Mitä
matalampi temperamentti on, sitä parempi hermorakenne. Labradoreilla
temperamentti on vain vähän yli muiden rotujen keskiarvoa, hermorakenne taas
selvästi enemmän. Paukku-arkuus tai ukkosen pelko esim. ovat helposti, lähes
jokaisen tunnistettavia (suuria) puutteita hermorakenteessa (Johansson).
3.2.8 Negatiiviset arvosanat TC "3.2.8 Negatiiviset arvosanat" \f
C \l "1"
I= Toimintakyky
II= Terävyys
III= Puolustushalu
IV= Taistelutahto
V= Hermorakenne
VI= Temperamentti
VII= Kovuus
VIII= Luoksepäästävyys
Taulukko 2. Negatiiviset arvosanat labradorinnoutajilla
|
Koiria |
I |
II |
III |
IV |
V |
VI |
VII |
VIII |
Yhteensä |
|
130 |
12% |
0% |
6% |
8% |
1% |
3% |
5% |
0% |
5% |
3.2.9 Optimiarvosanat TC "3.2.9 Optimiarvosanat" \f C \l "1"
Taulukko 3. Optimiarvosanat labradorinnoutajilla
|
Koiria |
I |
II |
III |
IV |
V |
VI |
VII |
VIII |
Yhteensä |
|
130 |
0% |
19% |
38% |
33% |
5% |
42% |
53% |
44% |
29% |
4.Kysely
4.1 Yleistä kyselystä TC "4.1
Yleistä kyselystä" \f C \l "1"
Tein kyselyn internetissä suomen noutajakoirajärjestön keskustelupalstalla
labradorinnoutajien omistajille. Koirien mahdollisten käytösongelmien lisäksi
pyysin myös kuvauksia koirien elinympäristöistä ja – tavoista, jotka auttoivat
käyttäytymisen tulkinnassa. Ilmenneet ongelmat listasin taulukoksi, luonteiden
kuvauksista kerron erikseen. Kysely oli seuraavanlainen:
Hei!
Olen opiskelija Keski-Pohjanmaan maaseutuopistosta, Kannuksen yksiköstä ja opiskelen yhdistelmätutkintoa maaseutuyrittäjänperustutkinto, kennel suuntautuminen + lukio. Teen lopputyötä suomalaisten labradorinnoutajien luonteista, johon tarvitsisin mahdollisimman paljon labradorien omistajien kuvauksia koiristaan ja niiden elinympäristöistä. Käytän kyselyn tuloksia lopputyössäni mm. otteina vastauksista. Vastaajan henkilötietoja ei julkisteta. Voit vastata minulle joko tähän viestiketjuun, yksityisviestillä tai sähköpostilla. Kiitos kaikille vastanneille jo etukäteen!
4.2 Kyselyn tulokset
Luokittelin koirat ikäryhmiin pennut (7vk-8kk), nuoret (8kk-2v) ja aikuiset
(2v-), koska jotkin ongelmat saattavat olla ohimeneviä. Esimerkiksi pentuna
alkanut ylivilkkaus saattaa vähentyä iän karttuessa. Jos koiralla oli/ oli ollut
jokin käytösongelma, laitoin koiran siihen ikäryhmään, jolloin ongelma oli
alkanut. Jos koiralla taas ei ollut minkäänlaisia käytösongelmia, listasin
koiran sen nykyisen iän mukaan. Joillakin koirilla on saattanut olla useampia
ongelmia, siksi numeroiduissa kohdissa on enemmän vastauksia kuin koiria on
yhteensä.
Jotkin omistajat kertoivat, ettei heidän koirallaan ollut mitään ongelmia mutta
luonnetta kuvaillessa he kertoivat labradorille epätyypillisestä käytöksestä
(esimerkiksi aggressiivisuus): Omistaja ei siis nähnyt käytöstä omasta
mielestään ongelmallisena. Nämä tapaukset olen listannut myös johonkin
käytösongelma kohtaan.
Kysymyskohtaan yhdeksän olisin voinut liittää myös kysymyksen, oletko aiemmin
omistanut koiria, sillä suurimpaan osaan listatuista ongelmista omistaja on
voinut vaikuttaa koulutuksella.
Taulukko 4. Pennut (7vk-8kk)
|
Pennut 7vk-8kk |
|
|
1. Ei ongelmia |
10 |
|
2. Aggressiivisuus ihmisiä kohtaan |
1 |
|
3. Aggressiivisuus muita koiria kohtaan |
0 |
|
4. Vahtiminen |
3 |
|
5. Ylivilkkaus |
14 |
|
6. Eroahdistus |
2 |
|
7. Kuumuminen/ keskittymiskyvyn puute |
2 |
|
8. Arkuus |
2 |
|
9. Yliseksuaalisuus |
1 |
|
10. Liiallinen sosiaalisuus |
1 |
|
|
yht: 35 |
Taulukko 5. Nuoret 8kk-2v
|
Nuoret (8kk-2v) |
|
|
1. Ei ongelmia |
20 |
|
2. Aggressiivisuus ihmisiä kohtaan |
4 |
|
3. Aggressiivisuus muita koiria |
10 |
|
4. Vahtiminen |
1 |
|
5. Ylivilkkaus |
6 |
|
6. Eroahdistus |
1 |
|
7. Kuumuminen/ keskittymiskyvyn puute |
3 |
|
8. Arkuus |
1 |
|
9. Yliseksuaalisuus |
3 |
|
10. Liiallinen sosiaalisuus |
2 |
|
|
yht: 44 |
Taulukko 6. Aikuiset (2v-)
|
Aikuiset (2v-) |
|
|
1. Ei ongelmia |
34 |
|
2. Aggressiivisuus ihmisiä kohtaan |
2 |
|
3. Aggressiivisuus muita koiria kohtaan |
6 |
|
4. Vahtiminen |
2 |
|
5. Ylivilkkaus |
1 |
|
6. Eroahdistus |
0 |
|
7. Kuumuminen/ keskittymiskyvyn puute |
0 |
|
8. Arkuus |
0 |
|
9. Yliseksuaalisuus |
0 |
|
10. Liiallinen sosiaalisuus |
0 |
|
|
yht: 42 |
Vastauksia yhteensä: 121
4.3 Eri ongelmat TC "4.3
Eri ongelmat" \f C \l "1"
4.3.1 Aggressiivisuus ihmisiä kohtaan TC "4.3.1 Aggressiivisuus
ihmisiä kohtaan" \f C \l "1"
Aggressiivisuutta ihmisiä kohtaan ilmeni seitsemän tapausta, yleensä
suhtautumista ihmisiin kuvailtiin enemminkin innokkaaksi ja ystävälliseksi.
Aggressiivisuuden rajaksi katsoin murinan/haukunnan ihmisiä kohtaan. Jos kyse
kuitenkin oli vahtimisessa ilmenneestä aggressiivisuudesta, laitoin sen
vahtimiskohtaan. Usein aggressiivinen käytös johtuu pelosta ja varsinkin jotain
tiettyä ihmistyyppiä kohtaan: Kahdessa kyselyvastauksessa pelko kohdistui
miehiin. Koiralle oli esimerkiksi voinut sattua jotain epämiellyttävää liittyen
miehiin, jonka se sitten muisti jälkeenpäin. Ainoastaan yhdessä tapauksessa
aggressiivisuuden syynä oli dominanssiaggressiivisuus. Vaikka koira olisi muuten
ystävällinen, aggressiivisuus ihmisiä kohtaan saattaa ilmetä muun muassa
remmirähjäämisenä.
Otteita vastauksista:
4. Onko koirallasi/onko koirallasi ollut jotain käyttäytymisongelmia (esim.
aggressiivisuus muita koiria kohtaan, ylivilkkaus, arkuus..)?
”Joitain miehiä kohtaan ollut pidättyväinen. Eli jos vieras kutsunut niin koira
murissut ja väistänyt. Tekee tuttavuutta vasta kun itse haluaa.”
”Koira on hieman varautunut/pelokas vieraita ihmisiä kohtaan. Tämä ilmenee
haukkumisena ja ryntäämisenä kohti vierasta ihmistä. Toisia koiria kohtaan on
todella mallikelpoinen.”
4.3.2 Aggressiivisuus muita koiria kohtaan TC "4.3.2 Aggressiivisuus
muita koiria kohtaan" \f C \l "1"
Aggressiivisuus muita koiria kohtaan oli toiseksi yleisin ongelma, joka
kyselyvastauksissa ilmeni. Ikä jolloin aggressiivisuutta oli alkanut ensimmäisen
kerran esiintyä, oli yleensä 1-3 vuotta. Tähän varmasti vaikuttavat
koirakohtaiset erot aikuistumisessa. Aggressiivisuutta uroksilla oli enimmäkseen
samaa sukupuolta kohtaan ja nartuilla yhtälailla sekä samaa että eriä sukupuolta
kohtaan. Joissakin tapauksissa nartut eivät myöskään voineet sietää muiden
koirien pentuja. Aggressiivisuuden syitä oli monia, muun muassa pelko,
vahtiminen ja dominanssi. Joidenkin koirien kerrottiin olevan remmirähjääjiä
mutta muulloin ne tulivat hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Kuten ihmisiin
kohdistuvassa aggressiivisuudessa myös tässä kohdassa laitoin vahtimisesta
syntyvän aggressiivisuuden vahtimiskohtaan.
Suurin osa vastaajista tuntui olevan sitä mieltä, että aggressiivisuus on
ei-toivottu piirre rodussa. Oli kuitenkin joitakin vastauksia, joissa
aggressiivisuuden katsottiin kuuluvan tiettyyn ikäkauteen tai että koiran ei
tarvitse sietää kaikkia muita koiria.
Otteita vastauksista:
4. Onko koirallasi/onko koirallasi ollut jotain käyttäytymisongelmia (esim.
aggressiivisuus muita koiria kohtaan, ylivilkkaus, arkuus..)?
” Aggressiivinen pentuja kohtaan. Murahtaa kerran, jos pentu ei usko ja yrittää
uudelleen, nappaa hampailla melko lujaa.”
” Koirani on tiettyjä koiria kohtaan aggressiivinen, uroksille ilmoittaa heti
ettei kannata lähennellä”
”Ei tule aina toimeen muiden urosten kanssa”
4.3.3 Vahtiminen TC "4.3.3
Vahtiminen" \f C \l "1"
Vahtimiskäyttäytymistä ilmeni kuusi tapausta, joista osa liittyi kodin/auton
vahtimiseen vierailta, osassa tapauksista taas koira vahti jotain omimaansa
esinettä (esimerkiksi luu) ihmisiltä tai toisilta koirilta. Kodin vahtimisessa
koira teki yleensä vain ”ilmoitushaukun”, eikä käyttäytynyt muuten
aggressiivisesti. Kuten vastauksistakin oli havaittavissa, esineistä ihmisille
muriseminen on huomattavasti helpompi kitkeä pois kuin kodin vahtiminen.
Otteita vastauksista:
” Kova vahtimaan kotia ja autoa”
”Murkkuikäisenä pentuna yritti pari kertaa murista luustaan, mutta tämä loppui
"keskustelujen" jälkeen”
4.3.4 Ylivilkkaus TC "4.3.4 Ylivilkkaus" \f C \l "1"
Ylivilkkaus on selvästi suurin ongelma, jota rodussa ilmenee. Suurimmalla osalla
tapauksista koiralla oli alkanut ilmetä ylivilkkautta jo hyvin nuorella iällä
(useimmiten alle kolme kuukautisena). Osa koirista oli rauhoittunut iän
karttuessa, osalla ongelma oli jatkuva: Onkin normaalia, että koira on pentuna
vilkas mutta häiritsevä ylivilkkaus ei kuulu labradorin rotumääritelmään.
Ylivilkkaus tuo mukanaan monia ongelmia kuten keskittymiskyvyn puutteen, sillä
ylivilkas koira reagoi vahvasti ympäristöönsä.
Ylivilkkaus tuntuu olevan nykyisin labradorinnoutajilla niin yleistä, että moni
rodun harrastaja katsoo tämän ylivilkkauden kuuluvan rodulle. Rotumääritelmän
mukainen, tasapainoinen koira on usein kummastelun kohde sen rauhallisuuden
vuoksi. Elämä tällaisen koiran kanssa on kuitenkin huomattavasti helpompaa
koiran osatessa rauhoittua tarpeen vaatiessa ja sen kyetessä siltikin
”räjähtävään” toimintaan esimerkiksi treenitilanteissa. Vaikka ylivilkkaus onkin
huono piirre, ei flegmaattisuuskaan (koira käyttäytyy useimmiten hyvin
passiivisesti) ole arkielämän ja harrastamisen kannalta sen parempi.
Joillakin koirilla ylivilkkaus saattaa johtua liikunnan ja tekemisen puutteesta
varsinkin, jos koiralle on aiemmin, sen ollessa nuorempi järjestetty enemmän
tekemistä. Monet koirankouluttajat ovat nykyisin sitä mieltä, että nuorten,
alle vuoden ikäisten koirien systemaattinen aktivointi ja valmentaminen tekee
koirista yliaktiivisia ja keskittymiskyvyttömiä (Koskentalo, 2001, 129).
Otteita vastauksista:
4. Onko koirallasi/onko koirallasi ollut jotain käyttäytymisongelmia (esim.
aggressiivisuus muita koiria kohtaan, ylivilkkaus, arkuus..)?
”Ylivilkkaus, jonka mukana tuomia "ongelmia" (lasten kohtaaminen, uudet ihmiset,
toisten koirien kohtaaminen)”
”Touhottaa aika paljon eli ei tahtoisi rauhoittua, vaikka jo väsyttäisikin. Käy
usein ”ylikierroksilla”, joka ilmenee kiihkeänä läähätyksenä.”
” Joskus koiralla on vaikeuksia asettua vaan olemaan (ylivilkkautta),
kun koko ajan haluaisi tehdä jotakin.”
4.3.5 Eroahdistus TC "4.3.5 Eroahdistus" \f C \l "1"
Eroahdistus kohtaan merkitsin vain tapaukset, joissa eroahdistus käyttäytyminen
oli jatkunut pidempään kuin pentuiän tai ongelma oli ollut todella paha.
Tähänkin ongelmaan ihminen on voinut vaikuttaa paljon totuttamalla pentua
yksinoloon: Hyvin moni pentu tuhoaa tavaroita jäädessään yksin mutta yleensä
ongelma häviää koiran varttuessa. Koskentalon (2001) mukaan eroahdistusta on
yleensä pehmeillä yksilöillä.
Otteita vastauksista:
4. Onko koirallasi/onko koirallasi ollut jotain käyttäytymisongelmia (esim.
aggressiivisuus muita koiria kohtaan, ylivilkkaus, arkuus..)?
”Koiralla oli kauhea tuhoamisvimma 2 ½-vuotiaaksi asti (tuhosi koko kodin
irtaimiston jenkkisängystä kenkiin ja lisäksi lattialistat)”
”Eroahdistusta hieman, kun yksin on joutunut olemaan. Ei tähän mennessä onneksi
muuta.”
4.3.6 ”Kuumuminen”/
keskittymiskyvyn puute TC "4.3.6
\”Kuumuminen\”/
keskittymiskyvyn puute" \f C \l "1"
”Kuumuminen” ja keskittymiskyvyn puute tarkoittavat melkein samaa asiaa, joten
laitoin ne yhdeksi kohdaksi. ”Kuumumisella” tarkoitetaan sitä, kun koira
innostuu jostain asiasta niin paljon, ettei se enää pahimmassa tapauksessa
kykene ottamaan ohjeita vastaan ohjaajaltaan ja/tai sille ilmenee jotain muuta
ei-toivottua käytöstä: Yleensä koira ääntelee häiritsevästi ja mahdollisesti
yrittää purkaa intoaan johonkin kohteeseen (esimerkiksi hihnan repiminen tai
ohjaajan näykkiminen). Tässä tilassa koira ei kykene oppimaan. Harrastuslajeista
”kuumumista” voi ilmetä missä tahansa, yleisimmät labradoreilla ovat luultavasti
NOME ja agility.
Keskittymiskyvyn puute liittyy vahvasti ”kuumumiseen”, sillä ”kuumumisessa”
koiran keskittymiskyky kärsii. Keskittymiskyvyn puutteen ymmärrän kuitenkin
laajempana ongelmana kuin ”kuumumisen”, jossa ongelma liittyy yleensä vain
yhteen - muutamaan asiaan. Keskittymiskyvyn puute on ehkä enemmänkin
koulutuksellinen seikka, sillä koiraa ei mahdollisesti ole sosiaalistettu
kunnolla (kiinnostuu kaikesta ulkopuolisesta) tai ohjaaja ei ole sille tarpeeksi
kiinnostava. Ylivilkkaus on myös kytköksissä keskittymiskyvyn puutteeseen, sillä
ympäristöönsä vahvasti reagoivaa koiraa on vaikeampi hallita.
Otteita vastauksista:
4. Onko koirallasi/onko koirallasi ollut jotain käyttäytymisongelmia (esim.
aggressiivisuus muita koiria kohtaan, ylivilkkaus, arkuus..)?
”Vaikeuksia keskittyä esim. harjoituskentällä.”
”Murrosiässä ylikuumeneminen tilanteissa, joissa paljon toisia koiria (hilseily,
haukkuminen).”
4.3.7 Arkuus TC "4.3.7
Arkuus" \f C \l "1"
Arkuus kohtaan laitoin tapaukset, joissa koira pelkäsi monia eri asioita.
Useassa vastauksessa kerrottiin koiran pelosta 1-2 asiaa kohtaan mutta tämä
saattoi johtua vain koiran huonosta sosiaalistamisesta tai siitä, että koiralle
oli sattunut jotain ikävää liittyen pelon aiheuttajaan. Arkoja koiria kyselyssä
ilmeni vain kolme, kahdella arkuutta oli havaittavissa jo hyvin nuorella iällä.
Otteita vastauksista:
4. Onko koirallasi/onko koirallasi ollut jotain käyttäytymisongelmia (esim.
aggressiivisuus muita koiria kohtaan, ylivilkkaus, arkuus..)?
”Erittäin pehmeä koira, ohjaajaherkkä, vähän flegmattinen, huono hermorakenne.
Arka/säikky koira, meni helposti lukkoon/lamaantui (esim. koulutustilanteissa
piti olla itse tarkkana, että ei ollut liian dominoiva/vaativa tai kouluttanut
koiraa huonolla tuulella, sillä tämä sai aikaan vain sen, että koira lamaantui
täysin). Sai täydellisen paniikkikohtauksen jos oli pakko tehdä jotain mitä
pelkäsi, reagoi omasta mielestään uhkaaviin tilanteisiin (esim. pimeällä
"uhkaavat" vastaantulijat, oksan rasahdus pusikossa, tms.) haukkumalla (tämä
ominaisuus paheni iän myötä, tosin koulutuksella sitä saatiin vähän hillittyä).”
4.3.8 Yliseksuaalisuus/ hyvin dominoiva käytös TC "4.3.8
Yliseksuaalisuus/ hyvin dominoiva käytös" \f C \l "1"
Yliseksuaalisuutta/ hyvin dominoivaa käytöstä ilmeni neljä tapausta, joista
suurin osa oli puhjennut koiran saavutettua sukukypsyyden. Mielestäni
yliseksuaaliseksi tapaukseksi voidaan katsoa koira, joka jatkuvasti yrittää
astua myös narttuja, jotka eivät ole kiimassa. Dominoivan koiran käytöstä ei
pidä sekoittaa yliseksuaalisuuteen, sillä koira saattaa yrittää astua pelkästään
dominoimismielessä esimerkiksi ihmistä tai samaa sukupuolta olevaa
lajikumppaniaan. Ihmiseen kohdistuva astuminen ei johdu seksuaalisesta halusta –
se johtuu tavallisesti kontrollinhalusta tai silkasta toiminnanhalusta
(Koskentalo, 2001, 123). Uroksilla yliseksuaalisuus saattaa aiheuttaa ongelmia
oikeissa astutustilanteissa, sillä koira ei mahdollisesti pysty keskittymään
kunnolla astumiseen.
Otteita vastauksista:
4. Onko koirallasi/onko koirallasi ollut jotain käyttäytymisongelmia (esim.
aggressiivisuus muita koiria kohtaan, ylivilkkaus, arkuus..)?
”Ainut ongelma on yliseksuaalisuus, yrittää astua kaikkia koiria aina”
”Vielä ei ole ilmennyt isompia ongelmia, ellei sukukypsyyden puhkeamista
lasketa ja poika pyrkii astumaan vähän kaikkea mikä liikkuu....”
4.3.9 Liiallinen sosiaalisuus TC "4.3.9 Liiallinen sosiaalisuus"
\f C \l "1"
Liiallinen sosiaalisuus kohtaan merkitsin koirat, joilla sosiaalisuus oli
todella yliampuvaa ja omistajatkin näkivät sen ongelmaksi. Usein ihmiset jotka
eivät pidä rodusta kertovat syyksi juuri labradorien ”häsläämisen”
tapaamistilanteissa. Labradorin tulee olla ystävällinen ja avoin vieraita
koiria ja ihmisiä kohtaan mutta jatkuva ja häiritsevä kontaktin hakeminen ei ole
tyypillistä. Oikeanlaisella pentuajan sosiaalistamisella ja kouluttamisella
ylisosiaalisen koiran innokkuutta voidaan hillitä.
4.3.10 Ei ongelmia TC "4.3.10 Ei ongelmia" \f C \l "1"
121 koirasta 64 kerrottiin säästyneen ongelmilta. Moni omistaja epäili syyksi
hyvän sosiaalistamisen ja kouluttamisen pentuaikana, suurimmassa osassa
vastauksista syitä ei kuitenkaan pohdittu. Joissakin vastauksissa koiran
luonnetta oli kuvailtu todella tarkasti. Nämä luonteiden kuvaukset olivat hyvin
samankaltaisia ja suurin osa näistä koirista tuntui edustavan omistajienkin
mielestä rotumääritelmän mukaista, oikeanlaista labradorinnoutajaa.
Otteita vastauksista:
3. Kuvaile omin sanoin koirasi luonnetta
”Hyvin rauhallinen kotioloissa, mutta innostuu toiminnasta mistä pitää
(MEJÄ,TOKO NOME) ,tulee toimeen kaikkien kanssa lajista ja sukupuolesta
riippumatta. Ei hermostu missään ja mistään. Ei provosoidu lainkaan
esim. toisten urosten riidan haastannasta, hermostuu vasta jos tullaan
kimppuun. Ystävällinen kaikille ihmisille, mutta tekee vain pikaisen
tutustumisen ja jättää ihmiset sitten rauhaan, ei siis yltiösosiaalinen
koko ajan, vaan siinäkin hillitty. Omasta mielestäni luonteeltaan ns.
"True Labrador".”
4.3 Omistajien kuvaukset koiriensa luonteista TC "4.3
Omistajien kuvaukset koiriensa luonteista" \f C \l "1"
Pyysin omistajia kuvailemaan koiriensa luonteita omin sanoin enkä luonnetesti
termein, jotta väärinkäsityksiltä olisi vältytty: Monet ihmiset jotka eivät ole
tutustuneet luonnetestitermistöön, sanovat esimerkiksi aggressiivista koiraa
kovaksi vaikka kovuus ei aggressiivisuutta tarkoitakaan.
Yhdistin joitakin samankaltaisia kuvailutermejä samaan kohtaan, esimerkiksi
peloton ja rohkea tarkoittavat varmasti samaa asiaa. Laitoin myös eri
luonteenpiirteiden vahvuusasteet yhdeksi kohdaksi (esimerkiksi kohta pehmeä
sisältää myös hiukan pehmeän ja erittäin pehmeän).
Taulukko 7. Omistajien käyttämät termit koiriensa luonteista
|
- Rauhallinen, innostuu toiminnasta 4 |
- Rauhallinen 25 |
|
- Tulee toimeen kaikkien kanssa 10 |
- Pehmeä 8 |
|
- Vilkas 18 |
- Toiminnanhaluinen/ aina valmiina/ innokas/reipas/ energinen/ aktiivinen 57 |
|
- Kiltti/ sydämellinen/lempeä 20 |
- Miellyttämisenhaluinen 16 |
|
- Ystävällinen 11 |
- Leikkisä 13 |
|
- Sopeutuvainen 2 |
- Utelias 6 |
|
- Touho/ säheltäjä/ hössö 4 |
- Peloton/ rohkea 10 |
|
- Temperamenttinen 1 |
- Ihmisrakas/ sosiaalinen/ avoin/ lapsirakas 35 |
|
- Ahne 3 |
- Mukavuudenhaluinen 2 |
|
- Ei aivan labradorimainen 1 |
- Iloinen/ pirteä/ eloisa 31 |
|
- Hömelö 1 |
- Tottelevainen 8 |
|
- Itsenäinen 7 |
- Itse-/ jääräpäinen 9 |
|
- Hyvä luonteinen 2 |
- Laiska/ flegmaattinen 3 |
|
- Huomionhakuinen 1 |
- Vahva suojeluvietti 1 |
|
- Kiukkuinen 1 |
- Älykäs/ viisas 4 |
|
- Kova 6 |
- Suuri laumavietti/ kiintynyt omistajaansa 4 |
|
- Luotettava 1 |
- Tasapainoinen 2 |
|
- Hyväkäytöksinen 1 |
- Huumorintajuinen 1 |
|
- Nopea oppimaan/ hyvä koulutettavuus 21 |
- Väsymätön/ sitkeä/ sisukas/ lannistumaton 4 |
|
- Huomaamaton 3 |
- Tosikko 1 |
|
- Jäyhä 1 |
- Hellyydenkipeä/ seurallinen 9 |
|
- Herkkä 4 |
- Luottavainen 2 |
|
- Keskittymiskykyinen 1 |
- Itsevarma 2 |
|
- Yksinkertainen 1 |
- Hassu/ lapsellinen/ sympaattinen 5 |
|
- Kekseliäs 3 |
- Miellyttävä/ ihana 4 |
|
- Ovela 1 |
- Nöyrä 1 |
|
- Arka 2 |
- Dominoiva 2 |
|
- Vaikea motivoida 1 |
- Vahtii 2 |
|
- Keskittymiskyvytön/ malttamaton 3 |
- Hyvähermoinen 2 |
|
- Ohjattava 1 |
- Hyvä harrastuskoira 1 |
|
- Hieman varautunut 1 |
- Riehakas 2 |
|
- Huolestunut 1 |
- Nautiskelija 1 |
|
- Uskollinen 2 |
- Hellä 1 |
Vastauksien yhteenvedosta on huomattavissa viisi piirrettä, jotka ovat saaneet
eniten kuvailevia adjektiiveja; Toiminnanhaluisuus, iloisuus, sosiaalisuus,
helppo koulutettavuus ja rauhallisuus. Vaikka ylivilkkaus tuntuu olevan rodussa
ongelma, rauhallisiakin yksilöitä löytyy paljon. Positiivista on se, että
flegmaattisuus ei ole yleistä. Kaikki eniten kuvaillut piirteet ovat
rotumääritelmän mukaisia, jos ne eivät ole koiralla yliampuvia.
4.4 Omistajien kiinnostus luonnetestiä kohtaan TC "4.4
Omistajien kiinnostus luonnetestiä kohtaan" \f C \l "1"
Kartoitin kyselyssä myös hieman labradoriharrastajien kiinnostusta
luonnetestausta kohtaa. Tulos oli seuraavanlainen:
- Koira tai koirat testattu jo/ ei testattu mutta kiinnostusta olisi: 71
- Ei tiedä, ei harkinnut asiaa vielä: 10
Suurin osa kyselyyn vastanneista osoitti jonkinasteista kiinnostusta
luonnetestiä kohtaan. Oli kuitenkin monia syitä, miksi omistaja ei ollut vielä
vienyt koiraansa testattavaksi. Yleisimmät syyt olivat:
- Luonnetestejä ei järjestetä asuinpaikkakunnan lähettyvillä
- Testit aina täynnä
- Odottaa koiransa varttuvan
5. Pohdintaa
Kyselyn ja luonnetestattujen koirien tulosten pohjalta voidaan todeta, että
labradorinnoutajien luonnetilanne Suomessa on suhteellisen hyvä verrattuna
moneen muuhun rotuun mutta parannettavaa todellakin on: Rotumääritelmän
vastainen aggressiivisuus muita koiria kohtaan ja ylivilkkaus olisi saatava
vähenemään. Mielestäni labradorinnoutajan, niin uroksen kuin nartunkin, tulee
sietää kaikkia lajikumppaneitaan sukupuolesta välittämättä ja koiran tulisi
osata selvittää tilanteet aina muilla tavoin kuin aggressiivisella
käyttäytymisellä. Koira saa olla vilkas mutta ei ylivilkas: labradorin tulisi
olla aina valmis toimintaan, esimerkiksi omistajan kanssa harrastamiseen mutta
sen tulisi osata rauhoittua muissa tilanteissa. Ylivilkkaus tuo mukanaan muita
ongelmia kuten keskittymiskyvyn puutteen, jota labradorinnoutajillakin jonkin
verran ilmenee. Rodun tulee olla ystävällinen ja avoin, mikä ei ole sama asia
kuin täysin ylimenevä sosiaalisuus: koiran tulee tapaamistilanteissa vain
tervehtiä vierasta ihmistä, eikä sen jälkeen jatkaa enää huomionhakua. Näitä
kolmea asiaa, muiden koirien sietämistä, ei liian vilkasta käytöstä ja hillittyä
sosiaalisuutta näkee hyvin harvoin samassa koirassa. Ne kuitenkin kuuluvat
”aidolle”, rotumääritelmän mukaiselle labradorinnoutajalle.
Jotta tilanne saataisiin paranemaan, tulisi jalostuksessa käytettävien koirien
luonteisiin kiinnittää enemmän huomiota: Olisi hyvä, että mahdollisimman moni
jalostuskäyttöön harkinnassa oleva koira käytettäisiin luonnetestissä, jotta
kasvattajat saisivat tietoa jalostuskelpoisuudesta. Kyselyni osoitti, että hyvin
moni labradorinomistaja olisi halukas viemään koiransa luonnetestiin mutta
järjestettävien testien määrä asettaa rajoituksia. Mielestäni olisikin hyvä,
että Labradorinnoutajakerho kuten moni muukin rotujärjestö järjestäisi
luonnetestejä, jotta testattavien määrää saataisiin lisättyä.
Useita koirien käytösongelmia voidaan välttää oikeanlaisella koulutuksella. Moni
ihminen mainostaa labradorinnoutajaa helppona rotuna, vaikka se tarvitseekin
määrätietoisen koulutuksen. Kasvattajien tulisi antaa enemmän informaatiota
rotua harkitseville siitä, millaisia ongelmia koiran kanssa voi ilmetä, jos
koulutus ja sosiaalistaminen menevät pieleen. Vaikka näistä asioista puhuminen
karkottaisikin ostajaehdokkaat, vähentäisi se myös ongelmakoirien määrän
lisääntymistä. Labradorin luonteesta ja rodussa esiintyvistä käytösongelmista
pitäisi myös olla enemmän tietoa saatavilla esimerkiksi rotujärjestön lehdessä,
jotta labradorista tietoa hankkivalle ei jäisi vääränlainen kuva rodusta.
Väärään kuvaan saattavat myös vaikuttaa teksteissä käytettävät väärät termit
kuten miellyttämisenhalu. Miellyttämisenhalu – sana voitaisiin pyyhkiä pois
kokonaan rotua käsittelevistä teksteistä, sillä sana on todella harhaanjohtava.
Mikään koira ei halua miellyttää ihmistä, ne ainoastaan haluavat jotain
itselleen (makupaloja, kehuja tms.): Miellyttämisenhalun sijaan pitäisikin puhua
motivoinnin helppoudesta. Ahneina koirina labradorit ovat helposti
koulutettavia, sillä ruoka motivoi niitä tekemään. Jos miellyttämisenhalusta
puhutaan, uusi omistaja voi luulla, ettei koiraa tarvitse juurikaan kouluttaa.
Työ onnistui odotuksieni mukaisesti: Sain selvitettyä, mitkä ovat rotua eniten
vaivaavat käytösongelmat. Aiheen rajaaminen oikeanlaiseksi tuotti vähän
ongelmia, sillä olisin halunnut tutkia ja käsitellä aihetta laajemmin. Myös
vähäinen tiedon määrä oli ongelmana: Melkeinpä kaikki labradorinnoutajien
luonnetta koskevat tekstit sisälsivät juuri samat asiat. Erilailla olisin voinut
tehdä kyselyn, johon näin jälkeenpäin ajatellen olisin voinut lisätä kohtia ja
muokata paria kysymystä. Työ oli kokonaisuudessaan todella mielenkiintoinen,
koska kyseessä on itselleni tärkeä rotu. Vaikka luulin tietäväni luonnetestistä
paljon, opin siitä kuitenkin paljon uutta ja tärkeää.
6. Lähdeluettelo